Pyydämme kuittaamaan pelastussuunnitelman luetuksi tutustuttuasi siihen.
Voit kuitata pelastussuunnitelman luetuksi tämän sivun alareunasta.
Sisällys
Johdanto
Pelastussuunnitelman tarkoituksena on toimia yksikön henkilöstölle ohjeena, oppaana ja kokoavana tietopakettina turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Pelastussuunnitelma toimii kohteen henkilöstön työkaluna onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä sekä antaa toimintaohjeet onnettomuuden sattuessa.
Pelastussuunnitelma laaditaan yksikön henkilöstön työkaluksi ja avuksi. Pelastussuunnitelma tulee käydä läpi säännöllisesti ja hyödyntää sitä esimerkiksi uuden henkilön perehdyttämisessä turvallisuusasioihin. Pelastussuunnitelma tulee saattaa tiedoksi koko henkilöstölle.
Pelastussuunnitelman keskeisin tavoite on vaara- ja onnettomuustilanteiden ehkäiseminen jo ennakolta. Pelastussuunnitelmassa tunnistetaan yksikön ongelma- ja vaaranpaikat sekä annetaan ohjeita niistä toimenpiteistä, joilla vaaratilanteita voidaan pyrkiä välttämään kokonaan. Suunnitelmassa kerrotaan myös ensitoimenpiteistä, joihin tulee ryhtyä vaara- tai onnettomuustilanteen sattuessa.
Hoitolaitoksissa, sekä palvelu- ja tukiasumisessa on otettava huomioon erityisesti pelastuslain pykälät 18 ja 19, joissa käsitellään kiinteistössä oleskelevien henkilöiden alentunutta toimintakykyä. Kiinteistön omistaja on velvoitettu tekemään tarvittavat selvitykset ja suunnitelmat, jotta kaikkien henkilöiden turvallinen poistuminen tai toiminta voidaan taata erilaisissa erikoistilanteissa.
Pelastussuunnitelman teko perustuu pelastuslakiin (379/2011) ja valtioneuvoston asetukseen pelastustoimesta (407/2011).
Kohteen perustiedot
Mainiokoti Jussoila, Mehiläisen tehostettu hoiva-asuminen 2, 3 ja 4 krs ovat Mehiläinen Hoivapalvelut Oy:n hoitokerroksia. Asiakkaat ovat ikäihmisiä ja liikuntarajoitteisia sekä muistisairaita. Kerrosten asukkaat ovat myös iäkkäitä ihmisiä ja osa huonokuntoisia, siksi he eivät kykene pelastautumaan omatoimisesti.
Tehostetun hoivan henkilökunta on paikalla vuorokauden ympäri. Yöaikaan paikalla on kaksi hoitajaa. Päiväsaikaan paikalla on hoitohenkilökunnan lisäksi opiskelijoita.
Päivällä henkilökunnan vahvuus on aamuvuoroissa 10, iltavuoroissa 8. Hallinnon henkilöitä on arkisin paikalla. Henkilökunnalla on sosiaali- tai
terveydenhuoltoalan koulutus. Vakinaisella henkilökunnalla on ensiapukoulutus.
Poikkeusoloissa talon toimintaa on joiltakin osilta jatkettava. Toimintojen keskeytyessä asukkaat on sijoitettava uudelleen yksiköihin, joissa he saavat tarvitsevan avun.
Tehostetun palveluasumisen huoneita on 45 . Huoneiden koko on 20,5-45 neliömetriä.
Huoneisiin kuuluu wc-suihkutila (n. 4 neliömetriä).
Saunaosastot kerroksissa 3 ja 4 sekä yhteiset pesutilat, kodinhoitohuone, toimisto, yhteisissä tiloissa avokeittiö ja seurustelutila.
2-kerroksessa on 12 asukaspaikkaa, 3-kerroksessa 17 asukaspaikkaa ja 4-kerroksessa 17.
Perustiedot
Kiinteistön nimi | Mainiokoti Jussoila |
---|---|
Kiinteistön osoite |
Karjalankatu 16 26100 RAUMA |
Rakennusten määrä | 1 |
Paloluokka | P1 |
Muut tiedot
Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Satakunta. Pelastuslaitoksen arvioitu saapumisaika kohteeseen on n. 4 minuuttia.
Paloilmoittimen hoitaja | Huoltoyhtiö |
---|---|
Paloilmoittimen keskuksen sijainti | Pääoven sisääntulon tuulikaapissa. Joka kerroksessa on kerroksen osoitteellinen paloilmoitin. |
Kiinteistönhoito | Jussi Hyppölä puh. 044 0215021 |
Kokoontumispaikka | Viereisen Wanhan Aseman parkkipaikka. |
Varakokoontumispaikka | Viranomainen osoittaa tarvittaessa |
Väestönsuojien määrä | 1 |
Väestönsuojan sijainti VSS1 | Kellarikerros |
Lämmitysmuoto | Kaukolämpö |
Veden pääsulku | Sijaitsee pohjakerroksessa, huoltokäytävällä, päiväkodin tilojen jälkeen. Hoivan henkilöstöllä ei pääsyä tiloihin, vain kiinteistön omistajalla pääsy. |
Sähköpääkeskus | 1. kerros |
Ilmanvaihtokone |
|
Henkilömäärät
Päivällä | Illalla | Yöllä | |
---|---|---|---|
Arkisin | 50–80 | 50–80 | 50–60 |
Henkilöstön määrä vaihtelee asukasmäärän mukaan. Asukkailla käy vierailijoita päivä ja ilta-aikaan. | |||
Viikonloppuisin | 50–80 | 50–80 | 50–60 |
Henkilöstön määrä vaihtelee asukasmäärän mukaan. Asukkailla käy vierailijoita päivä ja ilta-aikaan. |
Organisaatio
Yksikön johtaja, turvallisuusvastaava |
Marika Uusitalo Mehiläinen Hoivapalvelut Oy puh. 050 3869199 marika.uusitalo1@mainiokodit.fi |
---|---|
Hoitajat |
2krs Kanerva (Ympäri vuorokauden) puh. 040 8099714 |
Hoitajat |
3krs. Kastanja (Ympäri vuorokauden) puh. 044 2802641 |
Hoitajat |
4krs. Kuusama (Ympäri vuorokauden) puh. 040 4873902 |
Kiinteistön turvallisuushenkilöt
Turvallisuusjohtaja, huoltomies |
Jussi Hyppölä puh. 044 0215021 jussi.hyppola@jh-rakentajat.fi |
---|---|
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS1 | Kiinteistön omistaja |
Kiinteistön työsuojeluorganisaatio
Turvallisuusvastaava, työsuojeluasiamies
2,3 ja 4.krs |
Katri Virmala katri.virmala@mainiokodit.fi |
---|
Kiinteistön tärkeät numerot
Tehtävä | Nimi | Puhelinnumero | Päivystysnumero |
---|---|---|---|
Talonmies | Jussi Hyppölä | 044 0215021 | |
Hissihuolto | KONE Hissit Oy | 0800 15063 |
Muut tärkeät numerot
Toimija | Puhelinnumero | Päivystysajat |
---|---|---|
Hätänumero | 112 | 24 h |
Myrkytystietokeskus | 0800 147 111 | 24 h |
Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi
Vaara tai vahinkotilanne | Toimenpiteet vaaran ehkäisemiseksi |
---|---|
Tulipalon vaara: | Tilanteiden ennakointi, turvallisuuskoulutukset, säännölliset tarkastukset sekä Mehiläinen Oy:n toiminnanohjaukseen liittyvät menettelyohjeet painottavat ennakoivan paloturvallisuuden merkitystä. Yksikössä on varauduttu tulipalon uhkaan seuraavilla toimenpiteillä: paloilmoitinjärjestelmä, alkusammutuskoulutukset, alkusammutusvälineet, asukkaiden perehdytys ja opastus, poistumisharjoitukset. |
Väkivallan uhka: | Haasteellisesti käyttäytyvien asukkaiden osalta saattaa henkilökuntaan ja toisiin asukkaisiin kohdistua aggressiivista käytöstä asukkaan psyykkisen kunnon äkillisen muutoksen vuoksi. Yrityksen ohjeistus ja henkilökunnan ammattitaito huomioivat riskin. Yksikössä on varauduttu väkivallan uhkaan seuraavilla toimenpiteillä: tilanteiden ennakointi, yhteys vartiointiliikkeeseen, ilmoitus muulle työryhmälle asukkaan käytöksen muutoksista, viranomaisyhteistyö. |
Rikollinen toiminta; tietoturvavaarat, varkaus, ryöstö, vahingonteko: | Tilanteiden ennakointi, toiminnanohjausjärjestelmän noudatus, lukitukset, ATK:n asiallinen käyttö, asiakastietojen säilytys asianmukaisesti, lääkkeiden säilytys lukitussa tilassa, pieni lääkevarasto, hälytyslaitteet, pihavalaistukset, videovalvonta, vartiointiliikkeen kierrot öiseen aikaan. |
Tapaturmavaara/muut henkilöriskit: | Tapaturmavaaraa ehkäistään säännöllisillä toimitilojen tarkastuksilla ja riskikartoituksilla. Asukkaiden sairaskohtauksien varalle yksikössä on sairaanhoitajahoitohenkilö, myös lähihoitajakoulutuksen saaneet osallistuvat säännöllisesti ea-koulutuksiin. Yksikössä on olemassa ohjeistus ja toimintamallit mm. asukkaan katoamiseen, äkillisiin ja yllättäviin riski-/vaaratilanteisiin sekä verialtistumiseen. Lisäksi yksikössä tehdään yhteistyötä kiinteistöhuollon kanssa ja keskustellaan riskitilanteista henkilökuntafoorumeissa |
Myrkytys ja lääkkeiden mahdollinen väärinkäyttö: | Tilanteiden ennakointi, ensiapukoulutukset, henkilökunnan tarkkuus, lukitut tilat, ajantasaisuus, toiminnanohjaus, perehdytys- ja turvallisuuskansio |
Asukkaiden muu häiriökäyttäytyminen; itsetuhoisuus, pommiuhkaukset: | Asukkaiden kuntoutussuunnitelmassa otetaan kantaa asukkaiden käytöshäiriöiden laatuun ja sisältöön. Asukaskohtaiset hoitoon liittyvät erityisohjeet sekä asukkaan henkilöhistoriasta nousevat sopimukset ovat koko henkilökunnan tiedossa. Yksikössä ko. vaarat huomioidaan tilanteiden ennakoinnilla, pitämällä terävät esineet lukittujen tilojen takana, asukkaan ohjaus tk:n ensiapuun tilanteen mukaan, henkilökunnan ajantasaisuus. |
Vesivahinko, myrsky, säteilyonnettomuus, poikkeusolot | Yksikössä on pelastussuunnitelman liitteenä turvallisuusohjeistus poikkeusolojen varalle. Henkilökunta on lukenut perehdytys- ja turvallisuuskansion sisällön sekä tietää, että sieltä löytyvät ohjeet tilanteiden toimimisen varalle. |
Turvallisuusjärjestelyt
Toimitilaturvallisuus
Kulunvalvonta
Kiinteistössä on käytössä kulunvalvontajärjestelmä. Järjestelmällä pyritään estämään luvattomien henkilöiden pääsy tiloihin. Mikäli havaitset vian kulunvalvontajärjestelmiin liittyen, tee vikailmoitus.
Kuvaus | Sähköinen kulunhallinta, palotilanteessa kuitenkin jokainen ovi aukeaa lukosta. HUOM! asuntojen ovet eivät aukea lukosta, mutta kerrosten uloskäyntiovet aukeavat lukosta. |
---|
Sammutuskalusto
Sijainti | Sammutuskalusto | Kuvaus |
---|---|---|
Palveluasunnoissa sekä tehostetun palveluasumisen keittiössä | Käsisammutin | Keittiön liesituulettimissa on sammutustoiminto (Safera;n toimittama), joka pystyy sammuttamaan rasvapalon. |
Useita kiinteistön tiloissa | Käsisammutin | Käsisammuttimia |
Kiinteistön tiloissa | Sammutuspeite |
- vähintään vuoden välein kun käsisammutin on alttiina sammuttimen toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille, kuten kosteudelle, tärinälle tai lämpötilojen vaihtelulle (ulkotilat)
- vähintään kahden vuoden välein (sisätilat)
Turvalaitteet
Sprinklerilaitteisto
Sprinklerijärjestelmä on automaattinen palonsammutusjärjestelmä, joka aloittaa palon sammutuksen ruiskuttamalla vettä palokohteeseen ja välittää samalla palohälytyksen hätäkeskukseen. Laitteiston toiminta perustuu siihen, että lämpötilan ylitettyä tietyn arvon, sprinklerin kapseli rikkoutuu ja vesi pääsee virtaamaan sprinklerin läpi.
Sprinklerilaitteiston ylläpito toteutetaan kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Laitteiston ylläpitoon liittyen tehdään kuukausittain koestukset ja kahden vuoden välein määräaikaistarkastukset.
Sprinklerilaitteiston huolto
Sprinklerilaitteistolle tulee olla aina nimetty henkilö tai yritys, joka huoltaa laitteiston kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Huoltotoimenpiteitä tekevien henkilöiden tulee olla ammattitaitoisia ja heillä tulee olla tarvittavat huoltoon liittyvät tiedot.
Huoltotyöt, jotka ovat tekniseltä vaativuudeltaan rinnastettavissa uuden laitteiston asennustöihin, voi tehdä vain Turvatekniikan keskuksen luetteloima sprinklerilaitteiston asennus- tai huoltotöihin erikoistunut liike. Huollon tilauksesta vastaava henkilö on nimettävä, jos huolto hankitaan ostettuna palveluna. Ostetusta huoltopalvelusta on oltava kirjallinen sopimus.
Kuvaus | Sammutusjärjestelmä on liitetty Kuukausitarkastukset ja testaukset suorittaa huoltoyhtiö. |
---|---|
Kattavuus | Koko kiinteistö |
Huoltohenkilö | Huoltoyhtiö |
Poistumisopastus
Poistumisopastuksella osoitetaan poistuminen rakennuksesta. Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava kiinteistöhuoltoon.
Sijainti | Kerroksien uloskäynneillä sekä asuinhuoneissa ja poistumisteillä |
---|---|
Kuvaus | Akkuvarmenteiset poistumisvalot |
Keskuksen sijainti | 2 kpl, TVK1 sijaitsee 1 krs sähköpääkeskuksessa ja TVK2 sijaitsee 4 krs sähkökaapissa. |
Huoltohenkilö | Huoltoyhtiö |
LVI-hälytysjärjestelmä
LVI-hälytysjärjestelmä ilmoittaa kiinteistötekniikan mahdollisista vikatilanteista.
Yritys, jolle hälytykset ohjautuvat | Kiinteistön huoltoyhtiöön ja 3.krs hoitajien numeroon |
---|
Paloturvallisuus
Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä
Automaattisen paloilmoitinjärjestelmän tarkoituksena on varoittaa kiinteistön käyttäjiä alkavasta palosta. Järjestelmä havaitsee tulipalon nopeasti ilmaisimien reagoidessa paloon ja palokellot alkavat soida. Järjestelmä välittää hälytyksen automaattisesti hätäkeskukseen.
Sijainti | Jokaisessa kerroksessa |
---|---|
Kuvaus | Automaattinen osoitteellinen paloilmoitin, joka hälyttää hätäkeskukseen. Jokaisessa asunnossa on yhdistelmäilmaisin. |
Keskuksen sijainti | Pääoven sisääntulon tuulikaapissa. Joka kerroksessa on kerroksen osoitteellinen paloilmoitin. |
Kattavuus | Koko kiinteistö |
Hoitaja | Huoltoyhtiö |
Ilmoituksensiirtoyhteyden toiminnallisuuden varmistaminen
- Määräaikaishuollot ja vikakorjaukset
- Ilmoituksensiirtoyhteyden kuukausikokeilu
- Määräaikaistarkastukset
Toimenpiteet ilmoituksensiirtoyhteyden vian ilmaantuessa
Mikäli havaitaan vika ilmoituksensiirtoyhteydessä, järjestetään kiinteistössä valvonta tehostetusti henkilökunnan voimin.
- Yhteys hätäkeskukseen
- Päivystäjä valvomaan paloilmoitinkeskusta
- Päivystäjä suorittaa tarvittaessa hätäilmoituksen ja opastaa pelastuslaitosta palokohteeseen
Palo-osastointi
Palo-osastoinnin tarkoitus on palon sattuessa estää palokaasujen ja palon leviäminen sekä turvata ihmisten poistuminen. Tämän takia on erityisen tärkeää, että palo-ovet pidetään kiinni. Palo-ovia ei saa kiilata auki.
Rakennuksen eri kerrokset, kellarikerrokset ja ullakko on yleensä muodostettu eri palo-osastoksi.
Rakennus | Tyyppi | Kuvaus |
---|---|---|
Mainiokoti Jussoila | Kerrososastointi | Kerrokset 3-5 ovat omia palo-osastojaan (E 60) ja jaettavissa kahteen osaan, kerros 2 on myös oma palo-osastonsa. Asunnot ovat palo-osastoluokkaa E30. |
Poistumisreitit
Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.
Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä poistumisjärjestelyjä:
Rakennus | Poistumisjärjestelyt |
---|---|
Mainiokoti Jussoila | 2. kerros on oma palo-osastonsa, jonka ulkopuolelle käytävätilaan mennään palon syttyessä. Osaston toisessa päässä on myös palo-ovi ja käytävätila, ensisijainen pelastautumispaikka on 2 krs:n hissikäytävä. Asukaspaikkoja on 12. Kerros 3. on pitkäkäytäväinen, joten kerros jaetaan palon sytyttyä automaattisella paloliukuovella, ja tällöin asukkaat saadaan turvaan palamattomalle puolelle. 4.krs on pitkäkäytäväinen ja sen jakaa palo-ovi. Palon sattuessa Poistumishälytys annetaan yksiköihin esimerkiksi silloin kun kiinteistön automaattinen paloilmoitin on antanut paloilmoituksen ja rakennuksessa on havaittavissa voimakasta savunmuodostumista ja palo uhkaa tiloja, joissa asuu tai oleskelee ihmisiä. Poistumishälytyksessä talon asukkaat, asiakkaat ja henkilökunta siirtyvät kokoontumispaikkaan. Henkilökunta avustaa asukkaita pääsemään palo-oven ohi pois palo-osastolta sekä piha- Mikäli savunmuodostuksen vuoksi ei voi poistua käytävälle, suljetaan asuntojen ovet ja odotetaan pelastuslaitoksen ohjeita. |
Tulityöt
Tulityöt määritellään töiksi, joissa syntyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa palovaaraa. Tällaisia töitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta, joista syntyy kipinöintiä, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Tulitöille on aina niiden palovaaran vuoksi harkittava vaihtoehtoisia menetelmiä.
Tulitöiden suorittaminen tilapäisellä tulityöpaikalla vaatii aina tulityöluvan. Tulityön suorittajalla on oltava voimassa oleva tulityökortti.
Paloilmoitinlaitteiston hoitajan on huolehdittava tarpeellisista irtikytkennöistä, jotta tulityöt tai muut remonttityöt eivät aiheuta aiheetonta paloilmoitusta.
Mahdolliset paloilmoitinjärjestelmän irtikytkennät on kytkettävä takaisin päälle.
Jälkivahinkojen torjunta
Jälkivahinkojen torjunnan tavoitteena on ehkäistä vahinkojen syntymistä, rajoittaa ja minimoida syntyneiden vahinkojen vaikutuksia sekä saattaa tilanne mahdollisimman nopeasti ennalleen.
Henkilökunnan koulutussuunnitelma
Jokaisen työntekijän kanssa käydään heti ensimmäisen työvuoron aikana läpi poistumisreitit ja alkusammutusvälineistö. Perehdytyksessä käytetään talon omaa materiaalia. Jokaisen työntekijän tulee perehtyä pelastussuunnitelmaan työsuhteen alussa ensimmäöisen kuukauden aikana ja yksintyökentely on mahdollista vasta kuin työntekijä on perehtynyt turvallisuusjärjestelyihin ja -käytäntöihin. Lisäksi työntekijän tulee kerrata tiedot vuoden välein.
Henkilökunnan jäsenet ovat myös velvollisia osallistumaan työnantajan erikseen osoittamiin turvallisuuskoulutuksiin. Koko Mehiläisen henkilökunnan tulee osata toimia palo- ja ensiaputilanteessa. Ensiapukoulutus on vakinaisilla työntekijöillä, jota uusitaan kolmen vuoden välein.
Paloturvallisuuskoulutus järjestetään kaikille talossa olevalle henkilökunnalle, koulutus järjestetään vuosittain. Henkilökunnan osallistuminen paloturvallisuuskoulutukseen on pakollinen. Uudet työntekijät perehdytetään pelastussuunnitelmaan. Perehdyttäjänä turvallisuusvastaava tai hänen määräämänsä työntekijä.
Turvallisuusjohtaja ja varahenkilöt osallistuvat mahdollisesti järjestettäviin palo- ja turvallisuuskoulutuksiin. Vakinainen henkilöstö osallistuu mahdollisesti järjestettäviin väestönsuojan hoitajan koulutuksiin.
Erilaiset harjoitukset, perehdytykset ja kertauskoulutukset pitää dokumentoida, tämä voidaan tehdä myös pelastussuunnitelman liitteeksi. Pelastussuunnitelmaan tutustumisen jälkeen kuittaa se luetuksi kohdasta "kuittaa luetuksi". Koulutukset, harjoitukset ja perehdytykset lisätään kohdasta "harjoitukset".
Sidosryhmien huomioiminen toiminnassa
Sidosryhmillä tarkoitetaan sellaisia tahoja, jotka vaikuttavat jollain tavalla kiinteistön toimintaan. Kiinteistöön liittyviä sidosryhmiä ovat esimerkiksi:
- Itse henkilöstö
- Asiakkaat
- Siivoojat ja huoltohenkilöstö
- Tavarantoimittajat
- Keittiöhenkilökunta
- Muut yhteistyökumppanit
Sidosryhmät tulee huomioida vaaratilanteisiin varautumisessa sekä erilaisissa harjoituksissa. Kun toimintaa on harjoiteltu yhdessä sidosryhmien kanssa, on toiminta erikoistilanteissa joustavaa ja tehokasta. Sidosryhmät tulee lisäksi huomioida tarvittavien varusteiden varaamisessa, esimerkiksi sisälle suojautumisen varalta. Sidosryhmien kanssa on hyvä myös keskustella yleisesti kiinteistön turvallisuuden tasosta, koska sidosryhmillä voi olla erilainen näkökulma tilanteisiin.
Poistumisturvallisuusselvitys ja sisäiset tarkastukset
Poistumisturvallisuusselvitys
Kohteesta on laadittu poistumisturvallisuusselvitys, jossa selvitetään mm. yleiskuvaus kiinteistöstä, siinä harjoitettavan toiminnan luonne normaali- ja poikkeusoloissa, rakennuksessa asuvien, oleskelevien ja työskentelevien henkilöiden omatoiminen toimintakyky onnettomuustilanteissa sekä henkilökunnan osuus turvallisuuden ylläpidossa. Selvityksessä otetaan huomioon laatimishetken tilanne ja arvio mahdollisista tulevista olosuhdemuutoksista.
Sisäiset turvallisuustarkastukset (toimitilatarkastukset)
Turvallisuusjohdon tehtäviin kuuluu sisäisen turvallisuustarkastuksen (toimitilatarkastuksen) tekeminen neljä kertaa vuodessa. Tarkastusten ensisijaisena tarkoituksena on valvoa, että ns. päivittäinen onnettomuuksien torjunta toimii suunnitellulla tavalla ja ettei välitöntä onnettomuusvaaraa ole. Tarkastuksista pidetään kirjaa ja havaittujen puutteiden poistamiseksi tehtyjä korjaustoimenpiteitä seurataan jälkitarkastuksilla. Tarkastusten apuna käytetään toimitilatarkastuslomaketta.
Tiedottaminen
Vaaratilanteista ilmoitetaan asukkaille henkilökohtaisesti, henkilökunta ilmoittaa asiasta asukkaille.
Vaaran uhatessa huoltoyhtiöllä on 24 tuntia vuorokaudessa oleva päivystys, joten he ovat aina tavoitettavissa ja saapuvat tarvittaessa paikalle.
Vaaran tapahduttua asia vuorossa oleva vastuuhoitaja ilmoittaa kiinteistön omistajalle ja palvelukodin johtajalle.
Vahingosta toipuminen
Jälkivahinkojen torjunta:
- Ota yhteys vakuutusyhtiöön.
- Ota yhteys huoltoyhtiöön.
- Ota yhteys sammutusjärjestelmän asennusliikkeeseen.
- Toimita asukkaat mahdolliseen väliaikaishoitoon.
- Sijoitusmahdollisuutena ovat hotellit, vapaana olevat vuokra-asunnot. Vakuutusyhtiö korvaa ensimajoituksen maksimissaan 30 vuorokautta.
- Vahinkojen jälkeen palvelukodin johtaja tekee selvityksen vakuutusyhtiön kanssa aiheutuneista vahingoista ja niiden korvaamisesta. Tarvittaessa selvittelyyn osallistuu koko henkilöstö.
- Jälkivahinkojen estäminen suoritetaan huoltoyhtiön kanssa.
- Vahingosta tiedotetaan asukkaille välittömästi henkilökohtaisesti tai ryhmäkokouksella ja annetaan lisäohjeet. Tiedotuksen antaa palvelukodin johtaja tai hänen sijaisensa tai työvuorossa oleva työntekijä. Tarvittaessa järjestetään kriisiapua asukkaille. Asiasta tiedotetaan omaisille puhelimitse tai järjestämällä tiedotustilaisuus, ottaen huomioon tilanteen vakavuus. Palvelukodin johtaja antaa selkeät ohjeet kuka kenellekin tiedottaa ja miten. Henkilökunnalle järjestetään kriisiapua tilanteen hallitsemiseksi
Toimintaohjeita
Seuraavilla sivuilla on selostus ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Lue toimenpideohjeet tarkasti!
Oikeat toimenpiteet, ratkaisut ja valinnat ehkäisevät ja rajoittavat onnettomuuksia. Vahinkoja voidaan näin minimoida tai ne voidaan poistaa kokonaan.
Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia!
Turvallisuusorganisaatio
Kiinteistön turvallisuushenkilöt
Turvallisuusjohtaja, huoltomies |
Jussi Hyppölä puh. 044 0215021 jussi.hyppola@jh-rakentajat.fi |
---|---|
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS1 | Kiinteistön omistaja |
Avun hälyttäminen
Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112
- Soita hätäpuhelu itse, jos voit
- Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.
- Kerro, mitä on tapahtunut
- Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.
- Kerro tarkka osoite ja kunta
- Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.
- Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin
- Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.
- Toimi annettujen ohjeiden mukaan
- Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.
- Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan
- Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.
Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti:
Paloilmoittimelle.
Sairauskohtaus tai tapaturma
- Selvitä ja tarkista
-
- Mitä on tapahtunut?
- Tarkista henkilön tila (herääkö, hengittääkö).
- Anna tarvittaessa ensiapua
-
- Tajuton, mutta hengittävä potilas käännetään kylkiasentoon.
- Jos henkilö ei hengitä, aloita ensiapu osaamisesi ehdoin.
- Tee hätäilmoitus
-
- Soita numeroon 112.
- Kerro, mistä soitat. Karjalankatu 16, RAUMA
- Kerro, mitä on tapahtunut.
- Toimi ohjeiden mukaisesti.
- Ilmoita potilaan tilassa tapahtuneista muutoksista hätäkeskukseen.
Tulipalo
- Pelasta ja varoita
-
- Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.
- Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.
- Sammuta ja rajoita
-
- Yritä alkusammutusta, vältä savua. Älä vaaranna itseäsi.
- Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.
- Hälytä
-
- Käytä paloilmoitinpainiketta palokunnan hälyttämiseen sekä varoittaaksesi muita palokelloilla.
- Päästyäsi turvalliseen paikkaan soita numeroon 112 (myös käytettyäsi paloilmoitinpainiketta).
- Kerro mistä soitat ja missä palaa (osoite ja kerros) ja onko ihmisiä vaarassa.
- Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.
- Opasta
-
- Opasta pelastushenkilöstö paikalle.
- Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti: Paloilmoittimelle.
- Hissin käyttö on tulipalon sattuessa ehdottomasti kielletty!
Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: Viereisen Wanhan Aseman parkkipaikka.
Varakokoontumispaikka: Viranomainen osoittaa tarvittaessa
Toiminta palohälytystilanteessa
Rakennuksessa on automaattinen paloilmoitinlaitteisto, joka antaa hälytyksen pelastuslaitokselle.
Toimintamalli
- Tarkista paloilmoittimelta/ näyttötaululta, mistä hälytys tulee.
- Selvitä hälytyksen syy ja aloitta tarvittaessa alkusammutus tai asukkaiden pelastaminen.
- Ilmoita hätäkeskukseen hälytyksen syy
- Älä vaimenna palokelloja tai kuittaa hälytystä edes erheellisessä tilanteessa
Toiminta, jos yksikössä ei ole yöllä henkilökuntaa
- Asukkaille ohjeistus ja perehdytys – “jos näet tulta, paina paloilmoitinta ja/tai soita 112”
- Asukkaat soittavat päivystäjälle
- Asukkaat tulee perehdyttää miten toimia mahdollisessa vaaratilanteessa
Toiminta kokoontumispaikalla
Kun ihmiset ovat poistuneet rakennuksesta ja edenneet kokoontumispaikalle, alkaa henkilökunnan edustaja johtaa toimintaa. Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön.
Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman kokoontumispaikan vastuuhenkilön lupaa. Toimintaa kokoontumispaikalla johtaa kiinteistön henkilöstö. Henkilöstö tiedottaa tilanteen edistymisestä ja ilmoittaa milloin kiinteistöön saa palata.
Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:
- mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava turvallisuushenkilöstölle
- liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
- ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle
Varakokoontumispaikka
Mikäli kokoontumispaikka ei ole turvallinen, niin siirrytään suojelujohdon erikseen määrittämään turvalliseen varakokoontumispaikkaan. Myös viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.
Jos paluu yksikköön ei voida välittömästi palata, päivystyäjä yhdessä yksikönjohtajan kanssa päättää mihin tarvittaessa siirrytään hätämajoitukseen (minne siirrytään, ja miten toimitaan).
Asukkaan siirto tulipalossa
Ota mukaan alkusammutusväline:
- Sammutuspeite
- tai käsisammutin
Aloita pelastaminen mahdollisuuksien mukaan huoneesta, jossa palonlähde sijaitsee. Pyri sammuttamaan tulipalo, jos se on omat kykysi huomioiden mahdollista. Ohjaa välittömässä vaarassa olevat henkilöt turvaan savulta toiseen palo-osastoon.
- Lähesty huoneen ovea matalana ja tunnustele oven alareunasta, onko se lämmennyt. Raota huoneen ovea ja avaa ovi varovasti. Mikäli ovi polttaa kättäsi, älä avaa ovea vaan jatka evakuointia viereisistä huoneista.
- Mikäli tilasssa on kohonnut lämpötila tai savua, etene lattianrajassa
- Sulje huoneen ovi perässäsi ja ikkuna (jos auki)
- Avusta asiakkaat pois huoneesta ja toiseen palo-osastoon
Vuodepotilaan siirtäminen:
- Vuodepotilas voidaan siirtää sängyllä, tällöin irrota sähkösägynjohto seinästä äläkä käytä säädintä.
- Mikäli siirtäminen sängyllä ei ole mahdollista: Siirrä asiakas vuoteesta pelastuslakanan avulla, päänpuoleisesta reunasta vetämällä, savuttomaan tilaan tai varauloskäynnin kautta ulos. Mikäli et pysty siirtämään häntä ulos asti, siirrä hänet palo-osaston rajan toiselle puolelle (osaston väli- tai ulko-ovi).
Vesivahinko
- Toimintaohjeet
-
- Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
- Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.
-
Ilmoita asiasta välittömästi:
- huoltomiehelle: Jussi Hyppölä, puh. 044 0215021
- Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.
- Veden pääsulku: Sijaitsee pohjakerroksessa, huoltokäytävällä, päiväkodin tilojen jälkeen. Hoivan henkilöstöllä ei pääsyä tiloihin, vain kiinteistön omistajalla pääsy.
- Sähköpääkeskus:
- kerros
- Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta
-
- Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.
Väkivallan uhatessa
Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti.
- Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
- Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
- Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
- Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta
Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille.
Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.
- Älä tee vastarintaa.
- Tee vain mitä uhkaaja käskee.
- Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita.
- Ovien sulkemisella voidaan rajoittaa henkilön kulkua kiinteistössä.
- Tilanteen jälkeen, soita 112, jotta paikalle saadaan ammattiapua mahdollisimman nopeasti. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.
Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti ja niistä on ilmoitettava välittömästi poliisille. Omalla käyttäytymisellä voi olla mahdollista vaikuttaa tilanteen kehittymiseen, ota siksi kaikki uhkatilanteet vakavasti ja pyri rauhoittamaan jo alkaneet tilanteet.
Pommiuhka
Pommiuhkaus on usein perätön ja häiriintyneen ihmisen tekemä, mutta se on silti aina otettava vakavasti ja jokaisesta uhkauksesta tulee ilmoittaa poliisille. Tärkeää tilanteessa on säilyttää oma maltti ja rauhallisuus.
Kun uhkaus tulee puhelimitse
- Pysy rauhallisena. Pitkitä puhelua.
- Tee muistiinpanoja. Kirjoita uhkaus sanatarkasti muistiin.
-
Kysele kysymyksiä.
- Missä pommi on?
- Miltä pommi näyttää?
- Milloin pommi räjähtää?
- Miksi?
- Pyri saamaan työtoverin huomio jo puhelun aikana, jotta hän voisi tiedottaa turvallisuudesta vastaavaa jo puhelun aikana.
-
Kiinnitä huomiota soittajan puhetyyliin ja äänen sävyihin.
- Onko hänen puheestaan havaittavissa murteita tai muita erityispiirteitä?
- Onko hän kiihtynyt?
- Lukeeko hän viestin paperilta?
- Kuuntele myös taustaääniä (esimerkisi liikenne tai taustalla käytävät keskustelut).
- Puhelun jälkeen tiedota asiasta oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaavia henkilöitä (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku).
- Mikäli tämä ei ole mahdollista, soita välittömästi poliisille 112 ja toimi sieltä saatujen ohjeiden mukaisesti.
Epäilyttävä esine tai uhkauskirje
- Älä koske esineeseen.
- Mikäli kyseessä on kirje tai muu vastaava, jota jo olet käsitellyt, paina mieleesi kohdat, joihin olet koskenut, ja sijoita kirje esimerkiksi muovitaskuun.
- Ilmoita välittömästi oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaaville henkilöille (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku) sekä poliisille hätänumeroon 112.
- Eristä aluetta mahdollisuuksien mukaan. Pidä mielessä tuleva mahdollinen poliisitutkinta (sormen- ja kengänjäljet ensiarvoisia todisteita).
- Älä hätäänny. Toimi poliisin sekä turvallisuushenkilöstön ohjeiden mukaisesti.
Yleinen vaaramerkki
Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.
Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.
- Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin
-
- Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.
- Avaa radio ja odota ohjeita.
- Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
- Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.
Kaasuvaara
- Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki
- Toimi seuraavasti
- Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:
- pysyttele sisällä, hakeudu yläkerroksiin, kuuntele radiosta lisätietoja
- paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi
- Jos olet ulkona, kun haistat kaasua etkä pääse sisälle:
- kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen
- pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle
- Lisätietoja kaasulta suojautumiseksi
-
- Pysäytä ilmastointilaitteet ja sulje ovet sekä ikkunat tiiviisti.
- Voit sulkea ja teipata myös sisäovet ja pysytellä tuulen alapuolisissa tiloissa.
- Kaasun hajun tuntiessasi voit hengittää kostean, huokoisen kankaan läpi.
- Viranomaiset ilmoittavat radiossa tai kaiutinautoilla milloin myrkkypilvi on haihtunut. Tuuleta sisätilat sen jälkeen huolellisesti.
Säteilyvaara
Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.
Mene sisälle.
- Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi.
- Talon keskiosissa ja kellarissa on paras suoja. Ota joditabletit vasta viranomaisen kehotuksesta (joditabletteja tulisi olla 2/henkilö).
Vältä ulkona liikkumista
Lisäohjeet
Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi.
Sähkökatkot
Sähkökatkon sattuessa turvavalot jäävät palamaan.
Hissien käyttö sähkökatkon aikana ei ole mahdollista.
Toiminta sähkökatkon aikana
Sähköt katkeavat toimitilasta, mutta yleisten tilojen valot toimivat edelleen
- Jos mahdollista, tarkista sulakkeet toimitilan omasta ryhmäkeskuksesta.
- Mikäli ongelma ei ratkennut, niin ota yhteys kiinteistöhuoltoon (puh. 044 0215021).
Sähköt katkeavat sekä toimitilasta että yleisistä tiloista
- Käytä taskulamppua
- Tarvittaessa opasta muita
Sähkökatkon sattuessa myös hissit pysähtyvät. Mikäli jäät hissiin jumiin sähkökatkon tai muun vian vuoksi, toimi seuraavasti:
Ota yhteys hissihuollon vikapäivystykseen:
- Matkapuhelimella - (KONE Hissit Oy, 0800 15063)
Tarvittaessa voit soittaa hätänumeroon 112.
Alkusammuttimien käyttöohjeet
Käsisammuttimet
- Käännä sammutin ylösalaisin ja ravista, tämä varmistaa jauheen juoksevuuden.
- Vedä varmistinsokka irti.
- Ota sammuttimen letkun päästä ote ja suuntaa sammutusaine liekkien juureen, älä katko liekkejä.
- Koko palava alue on peitettävä sammutepilveen.
- Liekkien sammuttua sammuttamisen voi lopettaa.
- Tarkkaile palanutta kohdetta ja varmistu, että palo on sammunut.
- Mikäli kohde syttyy uudelleen, toista sammutus.
Sammutuspeitteet
- Ota kiinni peitteen nurkista ja suojaa kätesi peitteen sisään.
- Astu jalalla peitteen päälle, tämä estää liekin tulon kasvoille.
- Jos olet ulkona, lähesty paloa tuulen suunnasta.
- Ojenna kädet suoriksi.
- Levitä peite palon päälle.
- Pidä peitettä tiiviisti palon päällä ja varmistu, että palo on sammunut.
- Suojaa itsesi peitteen nostamisen aikana, palo voi syttyä uudelleen.
- Varmista vielä kerran, että palo on sammunut.
Pikapaloposti
- Avaa pikapalopostikaappi. Riko tarvittaessa muovinen lukonsuojus esimerkiksi kolauttamalla sitä kyynärpäällä.
- Avaa sulkuventtiili ja vedä ulos tarvitsemasi määrä letkua.
- Käännä letkun päässä oleva suutin auki ja aloita sammuttaminen turvallisen matkan päästä.
- Suuntaa vesisuihku liekkien juureen ja jatka sammuttamista kunnes palo on sammunut.
- Varmista että palo on sammunut. Tukahduta tai kastele vielä mahdollisesti kytevät kohdat.
- Älä aseta itseäsi vaaraan. Vältä savun hengittämistä. Mikäli palon sammutus ei onnistu, siirry turvaan. Sulje tilan ovi rajoittaaksesi paloa
Väestönsuojelu
Väestönsuojan tarkoitus on suojella ihmisiä sortumilta, räjähdyspaineelta, sirpaleilta, kaasuilta, säteilyltä ja tulipaloilta. Kiinteistössä on yksi väestönsuoja. Jokaiselle väestönsuojalle on suositeltavaa valita väestönsuojanhoitaja ja hoitajan apulainen. Kiinteistön väestönsuojanhoitajien on hyvä opetella väestönsuojan laitteiden käyttö ja suojan käyttökuntoon laitto.
Kiinteistössä on yksi väestönsuoja:
Sijainti | Suojaluokka | Varusteiden sijainti |
---|---|---|
Kellarikerros | S1 | Väestönsuojassa |
Kiinteistön väestönsuoja on luokkaa S1. Suojaluokan S1 väestönsuoja on uudempi suoja, joka on rakennettu vuoden 1971 jälkeen. Tässä suojamallissa on mahdollista viipyä pitkiä aikoja. Suojassa on käsikäyttöinen tai koneellinen ilmanotto, joka on varustettu esisuodattimella ja aktiivihiili-hiukkassuodattimella.
Viranomaiset antavat ohjeita radiossa, jos on siirryttävä yleisiin väestönsuojiin ja tiedon siitä, mihin yleisistä väestönsuojista ihmiset siirtyvät. Siirtyminen väestönsuojiin tapahtuu siis aina viranomaisten kehotuksesta. Normaaliaikana tapahtuvat onnettomuudet eivät yleensä koskaan edellytä väestönsuojaan suojautumista, vaan sisälle suojautuminen riittää. Yleisissä väestönsuojissa on Suomessa yhteensä 110 000 suojapaikkaa.
Irtaimiston säilytys
Erilaisten tavaroiden säilyttämisestä voi aiheutua tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara, turvallisen poistumisen estyminen hätätilanteessa sekä tulipalon sammuttamisen vaikeutuminen.
Rakennuksen uloskäynnit on aina pidettävä kulkukelpoisina ja esteettöminä.
- Uloskäytävät, porrashuoneet, sisäiset käytävät ja varastojen kulkureitit
-
- Ei saa säilyttää mitään tavaraa.
- Rakennusten alla tai läheisyydessä
-
- Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa rakennusten seinustoilla, mm. roska-astiat, pahvipinot ja kuljetuslavat
- Huom!
-
- Pelastusviranomainen voi yksittäistapauksissa antaa poikkeuksia, esimerkiksi säilytettäväksi isomman määrän tai sallia säilytyksen eri paikassa tai rajoittaa säilytystä, jos turvallisuus sitä vaatii
Liitteet
Tässä pelastussuunnitelmassa on seuraavat liitteet:
Lisäksi verkkopalvelussa saatavilla seuraavat liitteet: