Johdanto

Pelastussuunnitelman tarkoituksena on toimia yksikön henkilöstölle ohjeena, oppaana ja kokoavana tietopakettina turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Pelastussuunnitelma toimii kohteen henkilöstön työkaluna onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä sekä antaa toimintaohjeet onnettomuuden sattuessa.

Pelastussuunnitelma laaditaan yksikön henkilöstön työkaluksi ja avuksi. Pelastussuunnitelma tulee käydä läpi säännöllisesti ja hyödyntää sitä esimerkiksi uuden henkilön perehdyttämisessä turvallisuusasioihin. Pelastussuunnitelma tulee saattaa tiedoksi koko henkilöstölle.

Pelastussuunnitelman keskeisin tavoite on vaara- ja onnettomuustilanteiden ehkäiseminen jo ennakolta. Pelastussuunnitelmassa tunnistetaan yksikön ongelma- ja vaaranpaikat sekä annetaan ohjeita niistä toimenpiteistä, joilla vaaratilanteita voidaan pyrkiä välttämään kokonaan. Suunnitelmassa kerrotaan myös ensitoimenpiteistä, joihin tulee ryhtyä vaara- tai onnettomuustilanteen sattuessa.

Hoitolaitoksissa, sekä palvelu- ja tukiasumisessa on otettava huomioon erityisesti pelastuslain pykälät 18 ja 19, joissa käsitellään kiinteistössä oleskelevien henkilöiden alentunutta toimintakykyä. Kiinteistön omistaja on velvoitettu tekemään tarvittavat selvitykset ja suunnitelmat, jotta kaikkien henkilöiden turvallinen poistuminen tai toiminta voidaan taata erilaisissa erikoistilanteissa.

Pelastussuunnitelman teko perustuu pelastuslakiin (379/2011) ja valtioneuvoston asetukseen pelastustoimesta (407/2011).

Perustiedot

Kiinteistön nimi	Mainiokoti Vuoksi
Kiinteistön kutsumanimi	Mainiokoti Vuoksi
Kiinteistön osoite	Siilotie 25 90520 OULU
Rakennusten määrä	1
Rakentamisvuosi	2020
Kerrokset	2
Paloluokka	P1
Rakennusmateriaali	Teräsbetoni
Käyttötarkoitus	Tehostetun palveluasumisen yksikkö

Muut tiedot

Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Pohjois-Pohjanmaa. Pelastuslaitoksen arvioitu saapumisaika kohteeseen on n. 10 minuuttia.

Paloilmoittimen keskuksen sijainti	Mainiokodin pääoven tuulikaapissa
Kiinteistönhoito	Kiinteistöhuolto Jurvelin Oy puh. 0108216000 päivystys 0108216009
Sähköntarjoaja	Oulun Energia puh. 0855843300 päivystys 0855843222 http://www.oulunenergia.fi
Vesiyhtiö	Oulun kaupunki: Oulun vesi puh. 0855843800 päivystys 0447033800 http://www.oulunvesi.fi
Vartiointiliikkeen yhteystiedot	Avarn Security (AVARN) puh. 0106202000 päivystys puh. 0106202000
Kokoontumispaikka	Ensisijaisesti siirtyminen seuraavaan palo-osastoon: Esimerkiksi jos palo on 1.kerroksen asuinhuoneistojen palo-osastossa niin siirtyminen aulatilaan. 2.kerroksessa siirtyminen porrashuoneeseen. Ulkona kokoontumispaikkana toimii Siilotie 21-23:n edustan aukio.
Varakokoontumispaikka	Viranomainen määrittää tarvittaessa
Väestönsuojien määrä	1
Väestönsuojan sijainti VSS1	Kellarikerroksen huoltokäytävän B-porraskäytävän puoleisessa päädyssä. Käytössä irtaimistovarastona
Lämmitysmuoto	Kaukolämpö
Veden pääsulku	Lämmönjakohuone: Kellarikerroksen huoltokäytävän, A-porraskäytävän puoleisessa, päädyssä
Lämmönjakohuone	Kellarikerroksen huoltokäytävän, A-porraskäytävän puoleisessa, päädyssä
Sähköpääkeskus	Kellarikerroksen huoltokäytävä, A-porraskäytävän kohdalla tekninen tila. Mainiokodin pääaulassa lisäksi jakokeskus.
Ilmanvaihtokone	Mainiokodin tiloissa käytössä koneellinen ilmanvaihto
Ilmanvaihdon hätä-seis	Mainiokodin pääovella, tuulikaapissa paloilmoittimen yhteydessä

Henkilömäärät

Yhteensä

	Päivällä	Illalla	Yöllä
Arkisin	59	54	48
Viikonloppuisin	55	54	48

Kiinteistön turvallisuushenkilöt

Työsuojeluvaltuutettu Mainiokoti Vuoksi	Soili Iinatti Mehiläinen Hoivapalvelut Oy puh. 0406493090 soili.iinatti@mainiokodit.fi
	-
Väestönsuojan hoitaja VSS1	Kiinteistöhuolto Jurvelin Oy

Kiinteistön työsuojeluorganisaatio

Työsuojelupäällikkö Suomi	Marianna Rainio Mehiläinen Hoivapalvelut Oy puh. 0401931934 marianna.rainio@mehilainen.fi

Toimitilaturvallisuus

Valvonta

Piirivalvonta

Kuvaus	Avarn vartiointi. Päivisin ei erillisitä vartiointia, yöllä käynti sovitusti kerran. Lisäksi hoitajilla suorat vartijakutsuhälyttimet.
Sijainti	Mainiokoti

Turvalaitteet

Sprinklerilaitteisto

Sprinklerijärjestelmä on automaattinen palonsammutusjärjestelmä, joka aloittaa palon sammutuksen ruiskuttamalla vettä palokohteeseen ja välittää samalla palohälytyksen hätäkeskukseen. Laitteiston toiminta perustuu siihen, että lämpötilan ylitettyä tietyn arvon, sprinklerin kapseli rikkoutuu ja vesi pääsee virtaamaan sprinklerin läpi.

Sprinklerilaitteiston ylläpito toteutetaan kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Laitteiston ylläpitoon liittyen tehdään kuukausittain koestukset ja kahden vuoden välein määräaikaistarkastukset.

Sprinklerilaitteiston huolto

Sprinklerilaitteistolle tulee olla aina nimetty henkilö tai yritys, joka huoltaa laitteiston kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Huoltotoimenpiteitä tekevien henkilöiden tulee olla ammattitaitoisia ja heillä tulee olla tarvittavat huoltoon liittyvät tiedot.

Huoltotyöt, jotka ovat tekniseltä vaativuudeltaan rinnastettavissa uuden laitteiston asennustöihin, voi tehdä vain Turvatekniikan keskuksen luetteloima sprinklerilaitteiston asennus- tai huoltotöihin erikoistunut liike. Huollon tilauksesta vastaava henkilö on nimettävä, jos huolto hankitaan ostettuna palveluna. Ostetusta huoltopalvelusta on oltava kirjallinen sopimus.

Sprinklerijärjestelmä

Sijainti	Rakennuksessa käytössä automaattinen sprinklerijärjestelmä
Kuvaus	Automaattinen sammutusjärjestelmä, jossa sammutusaineena vesi. Hälytyksen siirto tapahtuu paloilmoitinjärjestelmän kautta
Keskuksen sijainti	Kellarikerroksen huoltokäytävällä, A ja B -porraskäytävien välissä
Kattavuus	Mainiokodin tilat
Huoltohenkilö	Kiinteistöhuolto Jurvelin Oy puh. 0405737777

Poistumisopastus

Poistumisopastuksella osoitetaan poistuminen rakennuksesta. Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava kiinteistöhuoltoon.

Poistumisopastus

Sijainti	Mainiokodin tiloissa käytössä poistumisreittiopasteet sekä turvavalot
Kuvaus	Akkuvarmenteiset poistumisopasteet ja turvavalot. Poistumisreittiopasteet osoittavat poistumisreitit ja käytävillä on turvavalot jotka avustavat näkemistä sähkökatkotilanteissa.
Kattavuus	Poistumisreitit ja uloskäynnit, turvavalot pääkäytävillä

Ilmanvaihdon pysäytys

Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.

Ilmanvaihdon saa pysäyttää kuka tahansa.

Ilmanvaihdon pysäytys: Mainiokodin pääovella, tuulikaapissa paloilmoittimen yhteydessä

Paloturvallisuus

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä

Automaattisen paloilmoitinjärjestelmän tarkoituksena on varoittaa kiinteistön käyttäjiä alkavasta palosta. Järjestelmä havaitsee tulipalon nopeasti ilmaisimien reagoidessa paloon ja palokellot alkavat soida. Järjestelmä välittää hälytyksen automaattisesti hätäkeskukseen.

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä

Sijainti	Rakennuksessa käytössä automaattinen paloilmoitinjärjestelmä
Kuvaus	Järjestelmä havaitsee alkavan palon ilmaisimien avulla ja käynnistää palokellot. Järjestelmä välittää hälytyksen myös pelastuslaitokselle. Henkilökunta voi käynnistää hälytyksen käsin paloilmoitinpainikkeilla, jotka löytyvät mm. kaikilta uloskäynneiltä. Ensimmäisen ilmaisimen reagoidessa käynnistyy ennakkovaroitus, jolloin henkilökunta lähtee paikantamaan hälytyksen syytä paloilmoittimen kohdekuvien avulla. Vasta toisen ilmaisimen (tai paloilmoitinpainiketta käytettäessä) hälytys siirtyy pelastuslaitokselle.
Keskuksen sijainti	Mainiokodin pääoven tuulikaapissa
Kattavuus	Mainiokodin tilat
Keskuksen tyyppi	Lismar Algo-Tec 6500

Ilmoituksensiirtoyhteyden toiminnallisuuden varmistaminen

• Määräaikaishuollot ja vikakorjaukset
• Ilmoituksensiirtoyhteyden kuukausikokeilu
• Määräaikaistarkastukset

Toimenpiteet ilmoituksensiirtoyhteyden vian ilmaantuessa

Mikäli havaitaan vika ilmoituksensiirtoyhteydessä, järjestetään kiinteistössä valvonta tehostetusti henkilökunnan voimin.

• Yhteys hätäkeskukseen
• Päivystäjä valvomaan paloilmoitinkeskusta
• Päivystäjä suorittaa tarvittaessa hätäilmoituksen ja opastaa pelastuslaitosta palokohteeseen

Palo-osastointi

Palo-osastoinnin tarkoitus on palon sattuessa estää palokaasujen ja palon leviäminen sekä turvata ihmisten poistuminen. Tämän takia on erityisen tärkeää, että palo-ovet pidetään kiinni. Palo-ovia ei saa kiilata auki.

Käyttötavaltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavat tilat on muodostettu eri palo-osastoiksi, jos on tarpeellista henkilöiden tai omaisuuden suojaamiseksi. (käyttötapaosastointi)

Rakennusten palo-osastoinnit:

Rakennus	Tyyppi	Kuvaus
Mainiokoti	Käyttötapaosastointi	Rakennuksen paloluokka on P1. Tekniset tilat, porraskäytävät sekä asuinhuoneistot ja Mainiokodin kerrokset on muodostettu omiksi palo-osastoikseen. Asuinhuoneistojen palo-osastointi EI15-luokituksen mukaisesti. Porraskäytävät ja huoneistojen läpi kulkevat tekniikkakuilut osastoitu EI60-luokituksen mukaisesti. Kerroksen pääaulan kohdalla EI30-luokituksen mukaisesti tehty osastointi erottamaan pääaula ja muut yhteiset tilat asuntokäytävästä. Rakennus osastoitu REI60P-luokituksen mukaisesti naapurirakennuksesta (Siilotie 21-23).

Palonsulkujärjestelmä

Palonsulkujärjestelmä varmistaa palo-ovien sulkeutumisen ja salpautumisen tulipalon uhatessa. Ovet sulkeutuvat automaattisesti, kun järjestelmä havaitsee tulipalon merkkejä. Automaattisten palo-ovien väliin ei saa jättää mitään tavaraa, jotta ovet pääsevät tarvittaessa sulkeutumaan. Laitteet on huollettava ja kokeilta määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti.

Palonsulkujärjestelmä

Sijainti	Kerroksessa, pääaulan reunassa asuinhuoneistojen käytävän ovi on automaattinen palo-ovi
Kuvaus	Palo-ovi sulkeutuu automaattisesti oven vieressä olevien ilmaisimien reagoidessa savuun. Ovi voidaan sulkea myös käsin: oven vieressä, seinällä sulkumagneetin alla olevasta punaisesta napista oven vapautus. Ovi sulkeutuu automaattisesti sähkökatkotilanteissa.

Pelastustie

Pelastustie on ajotie, jota käyttäen hälytysajoneuvot pääsevät hätätilanteessa riittävän lähelle rakennusta.

• Pelastustielle ei saa pysäköidä autoja, kasata lunta, laittaa valaistuspylväitä, istutuksia eikä mitään muutakaan liikennettä estävää.
• Pelastustie tulee merkitä sisäasiainministeriön asetuksen (468/2003) mukaisesti tekstillisellä lisäkilvellä.
• Pelastustie-merkkiä ei käytetä, jos pelastustietä ei ole merkitty rakennuksen rakennuslupa-asiakirjaan.
• Pelastustieasioissa neuvoja saa paikalliselta pelastusviranomaiselta.

Pelastustie

Sijainti	Siilotieltä ajo rakennuksen julkisivulle sekä rakennuksen päädyn kautta sisäpihalle
Kuvaus	Nostopaikat julkisivulla sekä rakennuksen takana

Poistumisreitit

Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.

Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä poistumisjärjestelyjä:

Rakennus

Poistumisjärjestelyt

Mainiokoti

Ensisijaisesti asukkaat siirretään hätätilanteessa seuraavaan turvalliseen palo-osastoon: Asuinhuoneistosta käytävälle, käytävältä porraskäytävään tai 1. kerroksessa asuntokäytävältä pääaulan puolelle. Tarvittaessa siirtyminen ulos. Mainiokodin poistumisreitit: - 1. Kerros: Poistuminen pääaulan kautta joko julkisivulle tai sisäpihalle terassin kautta. Lisäksi poistuminen asuntokäytävältä B-porraskäytävän läpi julkisivulle. Ruokailutilan vieressä, toimistojen kohdalta poistuminen A-porraskäytävän läpi julkisivulle ja sauna-osaston puoleisesta päädystä suoraan julkisivulle. Myös keittiöstä päästään poistumaan julkisivulle takatilojen läpi. - 2. Kerros: Toisesta kerroksesta poistuminen pääsääntöisesti A ja B -porraskäytävien kautta. Lisäksi poistuminen on mahdollista sisäpihan puolelta suoraan takapihalle kierreportaikon kautta. Poistumisreitit on opastettu akkuvarmenteisilla poistumisreittiopasteilla ja käytävillä on lisäksi turvavalaistus. Reitit on merkitty tarkemmin suunnitelman liitteissä oleviin pohjakuviin.

Poistumisjärjestelyt

Hätätilanteessa poistumista johtaa ja ohjaa

Vuorossa oleva henkilökunta

Mistä ja miten poistutaan?

Ensisijaisesti seuraavaan turvalliseen palo-osastoon.
Ulos siirryttäessä opastettuja poistumisreittejä pitkin porraskäytäviin ja edelleen alas maantasolle ja ulos rakennuksesta.

Mitä on suljettava?

Väliovet, huoneiden ovet, palo-ovet

Mitä on tehtävä ja kuka tekee ennen poistumista?

Henkilökunta avustaa asukkaita siirtymään seuraavaan turvalliseen palo-osastoon turvaan. Väliovet on suljettava mahdollisuuksien mukaan, jotta paloa saadaan rajattua.

Tiedottaminen onnettomuustilanteessa

Tiedottaminen onnettomuudesta hoidetaan alla olevan vastuuluettelon mukaisesti:

Tiedotuksesta vastaa:

Tiedottaminen henkilökunnalle	Yksikön johtaja Hanna Karjalainen Mehiläinen Hoivapalvelut Oy puh. 0406471710 hanna.karjalainen@mainiokodit.fi
Tiedottaminen viranomaisille	Yksikön johtaja Hanna Karjalainen Mehiläinen Hoivapalvelut Oy puh. 0406471710 hanna.karjalainen@mainiokodit.fi
Tiedottaminen vakuutusyhtiölle	Yksikön johtaja / Mehiläisen organisaatio Mehiläinen Oy
Tiedottaminen lähiympäristöön	Viranomainen
Tiedottaminen toimialan riskienhallintaan	Yksikön johtaja / Mehiläisen organisaatio
Tiedottaminen omaisille	Viranomainen
Tiedottaminen medialle	Mehiläisen organisaatio

Jälkivahinkojen torjunta

Jälkivahinkojen torjunnan tavoitteena on ehkäistä vahinkojen syntymistä, rajoittaa ja minimoida syntyneiden vahinkojen vaikutuksia sekä saattaa tilanne mahdollisimman nopeasti ennalleen.

Keskustelu työpaikalla ja tarvittaessa jälkihoito

Asia käydään läpi henkilöstön kanssa ja järjestetään tarvittaessa kriisiapua. Apuna voidaan käyttää myös työterveyshuoltoa.

Henkilökunnan koulutussuunnitelma

Jokaisen työntekijän kanssa käydään heti ensimmäisen työvuoron aikana läpi poistumisreitit ja alkusammutusvälineistö. Perehdytyksessä käytetään talon omaa materiaalia. Jokaisen työntekijän tulee perehtyä pelastussuunnitelmaan työsuhteen alussa ensimmäöisen kuukauden aikana ja yksintyökentely on mahdollista vasta kuin työntekijä on perehtynyt turvallisuusjärjestelyihin ja -käytäntöihin. Lisäksi työntekijän tulee kerrata tiedot vuoden välein.

Henkilökunnan jäsenet ovat myös velvollisia osallistumaan työnantajan erikseen osoittamiin turvallisuuskoulutuksiin.

Erilaiset harjoitukset, perehdytykset ja kertauskoulutukset dokumentoidaan.

Sidosryhmien huomioiminen toiminnassa

Sidosryhmillä tarkoitetaan sellaisia tahoja, jotka vaikuttavat jollain tavalla kiinteistön toimintaan. Kiinteistöön liittyviä sidosryhmiä ovat esimerkiksi:

• Itse henkilöstö
• Asiakkaat
• Siivoojat ja huoltohenkilöstö
• Tavarantoimittajat
• Keittiöhenkilökunta
• Muut yhteistyökumppanit

Sidosryhmät tulee huomioida vaaratilanteisiin varautumisessa sekä erilaisissa harjoituksissa. Kun toimintaa on harjoiteltu yhdessä sidosryhmien kanssa, on toiminta erikoistilanteissa joustavaa ja tehokasta. Sidosryhmät tulee lisäksi huomioida tarvittavien varusteiden varaamisessa, esimerkiksi sisälle suojautumisen varalta. Sidosryhmien kanssa on hyvä myös keskustella yleisesti kiinteistön turvallisuuden tasosta, koska sidosryhmillä voi olla erilainen näkökulma tilanteisiin.

Poistumisturvallisuusselvitys ja sisäiset tarkastukset

Poistumisturvallisuusselvitys

Kohteesta on laadittu poistumisturvallisuusselvitys, jossa selvitetään mm. yleiskuvaus kiinteistöstä, siinä harjoitettavan toiminnan luonne normaali- ja poikkeusoloissa, rakennuksessa asuvien, oleskelevien ja työskentelevien henkilöiden omatoiminen toimintakyky onnettomuustilanteissa sekä henkilökunnan osuus turvallisuuden ylläpidossa. Selvityksessä otetaan huomioon laatimishetken tilanne ja arvio mahdollisista tulevista olosuhdemuutoksista.

Sisäiset turvallisuustarkastukset (toimitilatarkastukset)

Turvallisuusjohdon tehtäviin kuuluu sisäisen turvallisuustarkastuksen (toimitilatarkastuksen) tekeminen neljä kertaa vuodessa. Tarkastusten ensisijaisena tarkoituksena on valvoa, että ns. päivittäinen onnettomuuksien torjunta toimii suunnitellulla tavalla ja ettei välitöntä onnettomuusvaaraa ole. Tarkastuksista pidetään kirjaa ja havaittujen puutteiden poistamiseksi tehtyjä korjaustoimenpiteitä seurataan jälkitarkastuksilla. Tarkastusten apuna käytetään toimitilatarkastuslomaketta.

Tiedottaminen

Tiedottamisesta vastaa Mehiläinen ja yksikön johtaja yhdessä viranomaisten kanssa.

Avun hälyttäminen

Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112

Soita hätäpuhelu itse, jos voit

Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.

Kerro, mitä on tapahtunut

Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.

Kerro tarkka osoite ja kunta

Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.

Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin

Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.

Toimi annettujen ohjeiden mukaan

Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.

Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan

Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.

Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti:

Automaattisessa palohälytyksessä pelastuslaitos saapuu pääovella olevalle paloilmoitinkeskukselle paikantamaan hälytyksen syytä. Muissa tapauksissa ohjaus lähimmän sisäänkäynnin kautta tapahtumapaikalle, jolloin henkilökunnan tulee järjestää opastaja ulos auttajia vastaan.

Sairauskohtaus tai tapaturma

Selvitä ja tarkista

• Mitä on tapahtunut?
• Tarkista henkilön tila (herääkö, hengittääkö).

Anna tarvittaessa ensiapua

• Tajuton, mutta hengittävä potilas käännetään kylkiasentoon.
• Jos henkilö ei hengitä, aloita ensiapu osaamisesi ehdoin.

Tee hätäilmoitus

• Soita numeroon 112.
• Kerro, mistä soitat. Siilotie 25, OULU
• Kerro, mitä on tapahtunut.
• Toimi ohjeiden mukaisesti.
• Ilmoita potilaan tilassa tapahtuneista muutoksista hätäkeskukseen.

Tulipalo

Pelasta ja varoita

• Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.
• Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.

Sammuta ja rajoita

• Yritä alkusammutusta, vältä savua. Älä vaaranna itseäsi.
• Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.

Hälytä

• Käytä paloilmoitinpainiketta palokunnan hälyttämiseen sekä varoittaaksesi muita palokelloilla.
• Päästyäsi turvalliseen paikkaan soita numeroon 112 (myös käytettyäsi paloilmoitinpainiketta).
• Kerro mistä soitat ja missä palaa (osoite ja kerros) ja onko ihmisiä vaarassa.
• Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.

Opasta

• Opasta pelastushenkilöstö paikalle.
• Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti: Automaattisessa palohälytyksessä pelastuslaitos saapuu pääovella olevalle paloilmoitinkeskukselle paikantamaan hälytyksen syytä. Muissa tapauksissa ohjaus lähimmän sisäänkäynnin kautta tapahtumapaikalle, jolloin henkilökunnan tulee järjestää opastaja ulos auttajia vastaan.

Hissin käyttö on tulipalon sattuessa ehdottomasti kielletty!

Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on:

Ensisijaisesti siirtyminen seuraavaan palo-osastoon: Esimerkiksi jos palo on 1.kerroksen asuinhuoneistojen palo-osastossa niin siirtyminen aulatilaan. 2.kerroksessa siirtyminen porrashuoneeseen.

Ulkona kokoontumispaikkana toimii Siilotie 21-23:n edustan aukio.

Varakokoontumispaikka: Viranomainen määrittää tarvittaessa

Vesivahinko

Toimintaohjeet

• Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
• Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.
• Ilmoita asiasta välittömästi:
  • huoltomiehelle: Kiinteistöhuolto Jurvelin Oy, puh. 0108216000, päivystys 0108216009
• Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.
• Veden pääsulku: Lämmönjakohuone: Kellarikerroksen huoltokäytävän, A-porraskäytävän puoleisessa, päädyssä
• Lämmönjakohuone: Kellarikerroksen huoltokäytävän, A-porraskäytävän puoleisessa, päädyssä
• Sähköpääkeskus: Kellarikerroksen huoltokäytävä, A-porraskäytävän kohdalla tekninen tila.
  Mainiokodin pääaulassa lisäksi jakokeskus.

Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta

• Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.

Pommiuhka

Pommiuhkaus on usein perätön ja häiriintyneen ihmisen tekemä, mutta se on silti aina otettava vakavasti ja jokaisesta uhkauksesta tulee ilmoittaa poliisille. Tärkeää tilanteessa on säilyttää oma maltti ja rauhallisuus.

Kun uhkaus tulee puhelimitse

• Pysy rauhallisena. Pitkitä puhelua.
• Tee muistiinpanoja. Kirjoita uhkaus sanatarkasti muistiin.
• Kysele kysymyksiä.
  • Missä pommi on?
  • Miltä pommi näyttää?
  • Milloin pommi räjähtää?
  • Miksi?
• Pyri saamaan työtoverin huomio jo puhelun aikana, jotta hän voisi tiedottaa turvallisuudesta vastaavaa jo puhelun aikana.
• Kiinnitä huomiota soittajan puhetyyliin ja äänen sävyihin.
  • Onko hänen puheestaan havaittavissa murteita tai muita erityispiirteitä?
  • Onko hän kiihtynyt?
  • Lukeeko hän viestin paperilta?
• Kuuntele myös taustaääniä (esimerkisi liikenne tai taustalla käytävät keskustelut).
• Puhelun jälkeen tiedota asiasta oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaavia henkilöitä (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku).
• Mikäli tämä ei ole mahdollista, soita välittömästi poliisille 112 ja toimi sieltä saatujen ohjeiden mukaisesti.

Epäilyttävä esine tai uhkauskirje

• Älä koske esineeseen.
• Mikäli kyseessä on kirje tai muu vastaava, jota jo olet käsitellyt, paina mieleesi kohdat, joihin olet koskenut, ja sijoita kirje esimerkiksi muovitaskuun.
• Ilmoita välittömästi oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaaville henkilöille (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku) sekä poliisille hätänumeroon 112.
• Eristä aluetta mahdollisuuksien mukaan. Pidä mielessä tuleva mahdollinen poliisitutkinta (sormen- ja kengänjäljet ensiarvoisia todisteita).
• Älä hätäänny. Toimi poliisin sekä turvallisuushenkilöstön ohjeiden mukaisesti.

Yleinen vaaramerkki

Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.

Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.

Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin

• Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.
• Avaa radio ja odota ohjeita.
• Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
• Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.

Sähkökatkot

Sähkökatkon sattuessa turvavalot jäävät palamaan.

Hissien käyttö sähkökatkon aikana ei ole mahdollista.

Toiminta sähkökatkon aikana

Sähköt katkeavat toimitilasta, mutta yleisten tilojen valot toimivat edelleen

• Jos mahdollista, tarkista sulakkeet toimitilan omasta ryhmäkeskuksesta.
• Mikäli ongelma ei ratkennut, niin ota yhteys kiinteistöhuoltoon (puh. 0108216000).

Sähköt katkeavat sekä toimitilasta että yleisistä tiloista

• Käytä taskulamppua
• Tarvittaessa opasta muita

Sähkökatkon sattuessa myös hissit pysähtyvät. Mikäli jäät hissiin jumiin sähkökatkon tai muun vian vuoksi, toimi seuraavasti:

Ota yhteys hissihuollon vikapäivystykseen:

• Matkapuhelimella - (OTIS Oy, 0800168111) tai
• Hississä olevalla hälytyspainikkeella. (Tämä ohjautuu suoraan hissihuollon vikapäivystykseen.)

Tarvittaessa voit soittaa hätänumeroon 112.

Jos sähkökatkon vuoksi kaukolämmön lämmönjakokeskus on pois käytöstä:

• Vältä lämpimän veden käyttöä
• sähkön palautuessa ole varovainen lämpimän veden juoksuttamisessa

Vesi saattaa aluksi olla liian kuumaa ja polttaa ihoa sekä vaurioittaa toisiopuolen komposiittiputkia. Käyttöveden säädön normalisointi sähkökatkon jälkeen on hyvä suunnitella ennakolta yhdessä asiantuntijan kanssa.

Alkusammuttimien käyttöohjeet

Käsisammuttimet

• Vedä varmistinsokka irti.
• Ota sammuttimen letkun päästä ote ja suuntaa sammutusaine liekkien juureen, älä katko liekkejä.
• Koko palava alue on peitettävä sammutepilveen.
• Liekkien sammuttua sammuttamisen voi lopettaa.
• Tarkkaile palanutta kohdetta ja varmistu, että palo on sammunut.
• Mikäli kohde syttyy uudelleen, toista sammutus.

Sammutuspeitteet

• Ota kiinni peitteen nurkista ja suojaa kätesi peitteen sisään.
• Astu jalalla peitteen päälle, tämä estää liekin tulon kasvoille.
• Jos olet ulkona, lähesty paloa tuulen suunnasta.
• Ojenna kädet suoriksi.
• Levitä peite palon päälle.
• Pidä peitettä tiiviisti palon päällä ja varmistu, että palo on sammunut.
• Suojaa itsesi peitteen nostamisen aikana, palo voi syttyä uudelleen.
• Varmista vielä kerran, että palo on sammunut.

Pikapaloposti

• Avaa pikapalopostikaappi. Riko tarvittaessa muovinen lukonsuojus esimerkiksi kolauttamalla sitä kyynärpäällä.
• Avaa sulkuventtiili ja vedä ulos tarvitsemasi määrä letkua.
• Käännä letkun päässä oleva suutin auki ja aloita sammuttaminen turvallisen matkan päästä.
• Suuntaa vesisuihku liekkien juureen ja jatka sammuttamista kunnes palo on sammunut.
• Varmista että palo on sammunut. Tukahduta tai kastele vielä mahdollisesti kytevät kohdat.
• Älä aseta itseäsi vaaraan. Vältä savun hengittämistä. Mikäli palon sammutus ei onnistu, siirry turvaan. Sulje tilan ovi rajoittaaksesi paloa

Irtaimiston säilytys

Erilaisten tavaroiden säilyttämisestä voi aiheutua tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara, turvallisen poistumisen estyminen hätätilanteessa sekä tulipalon sammuttamisen vaikeutuminen.

Rakennuksen uloskäynnit on aina pidettävä kulkukelpoisina ja esteettöminä.

Uloskäytävät, porrashuoneet, sisäiset käytävät ja varastojen kulkureitit

• Ei saa säilyttää mitään tavaraa.

Rakennusten alla tai läheisyydessä

• Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa rakennusten seinustoilla, mm. roska-astiat, pahvipinot ja kuljetuslavat

Huom!

• Pelastusviranomainen voi yksittäistapauksissa antaa poikkeuksia, esimerkiksi säilytettäväksi isomman määrän tai sallia säilytyksen eri paikassa tai rajoittaa säilytystä, jos turvallisuus sitä vaatii

Liitteet

Tässä pelastussuunnitelmassa on seuraavat liitteet:

Lisäksi verkkopalvelussa saatavilla seuraavat liitteet:

• Sijaintipiirros, 1. kerros
• Sijaintipiirros, 2. kerros